Oqaaseqaatit tamanut tunngasut
Inatsisissatut siunnersuummi pineqarput soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinerit akileraarutitigut iluaqutissartallit pillugit malittarisassat, tamatumalu kinguneranik pisariaqalersimavoq oqaasiliorneri arlalitsigut allanngortissallugit. Tamatuma saniatigut inatsisissatut siunnersuutip ilagai kinguaariit nikinnerannut tunngatillugu malittarisassat kiisalu umiarsuarni DIS-imiittuni akissarsiat pillugit malittarisassat sukaammerneqarnerat.
Siunnersuutigineqarpoq soraarnerussutisiaqalernissaq siunertaralugu naafferartumik sillimmasiutinut akiliutit ilanngaatigineqalersinnaalissasut soorluttaaq tamanna soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinerni ingerlaavartumik tunniussisartunut akiliutaasartut pillugit atuutereersoq.
Maannakkumut ilanngaatigineqarsinnaasutuaasimagaluarput soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinernut ingerlaavartumik tunniussisartunut akiliutit pingaarnerusumik siunertaqartut ingerlaavartumik soraarnerussutisianik tunniussisarnissaq utoqqalisunut, innarluuteqalersunut, aapparisanut katissimasanut qitornanullu soraarnerussutisianik. Aaqqissuussinerit taamaattut ilisarnaatigaat soraarnerussutisiatut tunniuttakkat nalinginnaasumik unittarmata pissarsisinnaatitaasup toqunerani.Tigusartakkat akileraaruteqaataasussaapput.
Soraarnerussutisiaqalernissaq siunertaralugu naafferartumik sillimmasiutit ingerlaavartumik tunniuttakkat assiginagit aningaasanngorlugu sillimmasiutit tunniunneqartarlutik amerlaqatigiiaarlugit ukiut isumaqatigiissuteqarfigisat ingerlaneranni.
Soraarnerussutisiaqalernissaq siunertaralugu naafferartumik sillimmasiutinut akiliutit ilanngaatigineqarsinnaassappata naafferartumik sillimmasiutini aalajangersagaasariaqarpoq sillimmasiutit naafferartumik tunniunneqartassasut sivikinnerpaamik ukiut qulit ingerlaneranni, aammalu naafferartumik tunniuttakkat sillimmasersimasoq inuugallartillugu tassunga inuttaanut tunniunneqartassasut. Aaqqissuussinermut akiliisarneq aallartittariaqarpoq sillimmasersimasoq 60-inik ukioqalersinnagu. 60-inik ukioqalereernermi taamaallaat isumaqatigiissuteqartoqarsinnaavoq taamatut ukioqalinnginnermi isumaqatigiissutaasimasumut ilassutissatut, aammalu tunniussinermut piffissarititat taakkuusut atorlugit aningaasat sillimmasiissutit siusinnerusukkut isumaqatigiissutaasimasut affai sinnerlugit amerlassuseqassanngillat.
Tamatuma saniatigut naafferartumik tunniussuineq aatsaat aallartissinnaavoq sillimmasersimasoq 60-inik ukioqalerpat Skatterådi ukiukinnerunissamik akuersisimanngippat. Taamaattorli aamma tunniussinissaq isumaqatigiissutigineqarsinnaavoq sillimmasersimasoq suli 60-inik ukioqalerani toquppat innarluuteqalerpalluunniit. Taamaattorli isumaqatigiinniutigineqarsinnaanngilaq naafferartumik tunniutassaq kingulleq tunniunneqassasoq sillimmasersimasoq 80-inik ukioqalersinnagu. Toqunermut tunngatillugu salliutitassat inissinneqarsinnaassapput.
Kiisalu ilanngaatiginnissinnaanermut tunngatillugu piumasaqaataavoq soraarnerussutisiaqalernissaq siunertaralugu naafferartumik sillimmasiisoqarsimassasoq inuunermut soraarnerussutisiaqalernissamulluunniit sillimmasiinermut selskabimi Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartumi sillimmasersimanissaq.
Sillimmatinik pisartagallip naafferartumik sillimmasiineq maanaannakkut atorunnaarsippagu soraarnerussutisiaqalernissamut tunngasortaa peertussaavoq, taamaattumillu sillimmasersimasup aningaasatigut iluaqutigisinnaavaa akileraarutissat kinguartinneqarnerat kingornatigut akileraartitaanissaq kisimi pineqarpat. Taamaattumik siunnersuutigineqarpoq kingornatigut akileraartitaanissamut taarsiullugu inuunermut soraarnerussutisiaqalernissamullu sillimmasiinermut selskabip aningaasat tunniutassai 45 procentimik akiliuteqaataassasut. Tamatuma peqatigisaanik siunnersuutigineqarpoq malittarisassat taakkuattaaq atuutissasut soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuusinerni ingerlaavartumik tunniussisartuni maanaannakkut unitsitsinerni, katersineq pilersinneqarsimappat soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfimmi imaluunniit inuunermut soraarnerussutisiaqalernissamullu sillimmasiisarnermut selskabimi Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartumi. Maanaannakkut unitsitsinertut isigineqassapput iliuutsit aaqqissuussinermi piumasaqaatinut akerliusut. Tamatumani akiliut naatsorsorneqassaaq aaqqissuussineq maanaannakkut unitsinneqarsimasuuppat aningaasassaagaluit tunngavigalugit.
Aaqqissuussinernit taamaaqataanit danskit soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfiini imaluunniit danskit inuunermut soraarnerussutisiaqalernissamullu sillimmasiinermut selskabiini pilersinneqarsimasunit nuunneqartut, akiitsortinneqartut maanaannakkulluunniit unitsitaasut pineqartillugit akiliutissaq taamaallaat danskit statskassiannut akilerneqartassaaq. Tamatumunnga Landskassi taarsiivigineqartassaaq tamanna pillugu Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni taarsiiviginnittarneq pillugu 21. august 1990-imi isumaqatigiissutaat kingusinnerpaamik 31. august 1997-imi allanngortinneqartoq atorlugu.
Taamaalilluni soraarnerussutisiaqalernissaq siunertaralugu naafferartumik sillimmasernermut akiliutit ilanngaatigineqarsinnaalermata maannamut periusiusimasoq, tassalu akileraarnermut oqartussaasut pissutsini immikkut ittuni soraarnerussutisiaqalernissaq siunertaralugu naafferartumik sillimmasertarnerup imaluunniit soraarnerussutisiaqalernissaq siunertaralugu naafferartumik sillimmasertarnerup akileraarutinuttaaq tunngasumik soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinermut ingerlaavartumik tunniussisartumut kingumoortumik allanngortitsinissamik akuersisarsimanerigaluat ingerlateqqinneqassanngilaq.
Siunnersuutigineqarpoq akiliut landskassip kommunip akileraarfiusup kommunillu agguartassagaat selskabit akileraartarneranni malittarisassat malillugit.
Pingaartumik savaateqarnermik inuussutissarsiuteqarnermi kutterillu atorlugit inuussutissarsiornermi kinguaariit nikittarnerat oqinnerulersinniarlugu siunnersuutigineqarpoq inuussutissarsiornikkut ingerlataq ilaqutariit iluanni kinguaariinnut tullernut tunniunneqarsinnaalissasoq.
Suliffeqarfiup nammineq pigisap allamut tunniunneqarnerani kinguaanut tunniussinerup kinguneraa tunniussisoq tunniussinermini iluanaarutiminit akileraartinneqassanngimmat. Taamaalilluni pigisat nalillit nalikillineqarsinnaasut allamut tunniunneqarneranni nalikillilerneqarsinnaasut akileraaruteqassanngillat. Akerlianilli piginnittuulersup nalikilliliinerit ingerlatiinnassavai tunniussisup nalikilliliinermut tunngavigisai tunngavigalugit, tassa soorlulusooq piginnittuulersup pigisaq nalilik pissarsiarisimagaa tunniussisup pissariarinninnerata nalaani taamatullu akeqartillugu. Kinguaariit paarlaannerannut illuatungiliutassatut siunnersuutigineqarportaaq ilaqutariit paarlaanneranni illuatungeriit paarlaannermi iluanaarutitik annaasatillu naatsorsorsinnaassagaat suliffeqarfiit allanut tunniunneqartarneranni malittarisassat nalinginnaasut atorlugit, tassa apeqqutaatinnagu suliffeqarfik ingerlataq akileraartarnermi nalingata nalinginnaasumillu nioqqutigineqarnerata nalingata akornanni nalilerlugu tunniunneqarnersoq.
§ 34 a-mi aalajangersagaasoq, tassalu umiartortut tamakkiisumik akileraartussaatitaasut umiarsuarni Dansk Internationalt skibsregisterimi nalunaarsugaasuni inuttaasut akileraarutinut katillugu akiligassaat DIS-imi akissarsianut sanilliullugu appartassasoq pilersinneqarsimavoq anguniarlugu umiartortut maani najugaqavissut Royal Arctic Line A/S-ip umiarsuaani usinik angallassisuni Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni aalajangersimasumik ingerlaartartuni inuttaajuarsinnaaqqullugit. Kingornatigulli paasineqarsimavoq aalisariutit fabrikkillit, aalisariutit nunamut tulaassuisut, kalittaatit allallu nunatta imartaannaviani angalasut aamma Dansk Internationalt Skibsregisterimi nalunaarsorneqarsinnaasut. Naalakkersuisut isumaqaramik pissutissaviusumik patsisissaqanngitsoq umiarsuarni taakkunani inuttaasut oqilisaassinermut malittarisassanut ilaasariaqanngitsut siunnersuutigineqarpoq malittarisassaq allanngortinneqassasoq imaalillugu oqilisaassinermut malittarisassanut ilanngunneqartussat tassatuaassasut umiarsuarni usinik angallassissutini Kalaallit Nunaata nunallu allat akornanni aalajangersimasumik angalasuni inuttaasut, tamatumani ilanngullugit umiarsuit usinik angallassissutit kalaallit umiarsualiviisa akornanni aalajangersimasumik angalasut.
Siunnersuut Pisortaqarfinnut susassaqartunut, Kanukokamut, SIK-mut, PFA-mut, Royal Arctic Linemut aamma Arctic Umiaq Linemut tusarniaassutigineqarsimavoq akissutaallu ilaatigut inatsisissatut siunnersuummi ilanngunneqarput.
Naatsorsuutigisariaqarpoq qaninnerusoq isigalugu soraarnerussutisiaqalernissaq siunertaralugu naafferartumik sillimmasiutinik pilersitsisarnermut periarfissat isertitatigut ajunaarutaalaarnissaat. Tamatumunngali ilanngullugu eqqaamasariaqarpoq soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinernit maanaannakkut unitsitanit isertitassatut siunnersuutigineqartut kiisalu imaammat soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinertigut tigusartakkat aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni ilanngunneqartussaammata. Taamaattumik ungasinnerusoq isigalugu nalilerneqarpoq siunnersuut annikitsuaraannarmik ajunaarutaasinnaasoq.
§ 34 a-mut ilaanissamut piumasaasut sukaammerneqarnissaannik siunnersuutikkut ilimagineqarpoq pisortat karsiisa iluanaarutaat ukiumut 1 mio. kruuninik qaffariassasut, kisiannili ilaqutariit pigisaminnik paarlaattarnissaat pillugu siunnersuut ilimagineqarpoq isertitatigut annikitsuinnarmik kinguneqassasoq.
Siunnersuut allaffissornikkut annikitsuinnarmik kinguneqassaaq.
Aalajangersakkanut ataasiakkaanut oqaaseqaatit.
§ 1, nr. 1-imut
Allannguut oqaasiliornerinnaanut tunngavoq. Aalajangersakkap assigaa siusinnerusukkut § 17 b, imm. 1-imiit imm. 3-mut, taamaattorli § 17 b, imm. 7 peerneqarpoq aalajangersagaq pisariaaruttutut isigineqarmat.
Malugeqquneqarpoq imm. 3-mi malittarisassaq 6000 kruuninut tunngasoq atuummat aaqqissuussinernut Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfinnut aamma inuunermut soraarnerussutisiaqalernissamullu sillimmasiinermut selskabinut, kisiannili "ataasiaannartumik tunniussinermut malittarisassaq" imm. 4-miittoq taamaallaat atuulluni soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfinnut aamma inuunermut soraarnerussutisiaqalernissamullu sillimmasiinermut selskabinut Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartunut.
§ 1, nr. 2-mutSoraarnerussutisiaqalernissaq siunertaralugu naafferartumik sillimmasiutit aningaasatigut sillimmasiutaapput isumaqatigiissutigineqarsimavorlu sillimmasiutit ukiut arlallit ingerlaneranni tunniunneqartassasut naafferartumik naafferartumillu tunniuttakkat sillimmasersimasup toqunerani unitsinneqassanngitsut.
Sillimmasiutinut akiliutit aningaasarsiat naatsorsorneqarneranni ilanngaatigineqarsinnaassappata sillimmasiinerup imarisassaanut makkua piumasarineqarput. Sillimmasiinermi siunertarineqassaaq naafferartumik amerlaqatigiinnik tunniussisoqartassasoq sivikinnerpaamik ukiut qulit ingerlaneranni. Naafferartumik tunniuttakkat sillimmasersimasumut tunniunneqartassapput tunniunneqarnerata nalaani sillimmasersimasoq toqusimanngippat. Sillimmasersimasup toqunerata kingornatigut salliutitassatut inissinneqassapput "ilaquttat qaniginerpaasat" sillimmasiinermut isumaqatigiissutit pillugit inatsimmi § 105, imm. 5 tunngavigalugu imaluunniit sillimmasersimasup aapparisaa katissimasaa imaluunniit inooqatigisaa, tamatumani ilanngullugit aapparisaq avissimasaq/averusersimasaq imaluunniit inooqatigisaq, imaluunniit inuuneq naallugu kingornussisussat, tamatumani ilanngullugit qitornarsiat taakkualu inuuneq naallugu kingornussisussai 24-it inorlugit ukiullit. Tulleriiaarnerat aalajangersimasuunngilaq.
Sillimmasiut pilersinneqassaaq inuunermut soraarnerussutisiaqalernissamullu sillimmasiinermut selskabimi Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartumi nunamilu maani inuunermut sillimmasiinermik ingerlatsinissamut akuerisaasumi. Sillimmasiutinik tigusisartoq sillimmasersimasuussaaq sillimmasiummillu piginnittuussalluni. Sillimmasiutit pilersinneqarsimappata sulisup sulisitsisuatalu isumaqatigiissuteqarneratigut sulisoq sillimmasersimassaaq sillimmasiummillu piginnittuulluni.
Sillimmasiut pilersinneqarsimassaaq sillimmasertoq 60-inik ukioqalersinnagu. 60-inik ukioqalersimanissamut killiliinermut patsisaavoq soraarnerussutisiaqalernissamut katersineq orniginarnerussangatinneqarmat naafferartumik sillimmasiineq utoqqalivallaannginnermi pilersinneqarpat.
Sillimmasersimasup 60-inik ukioqalereernerani taamaallaat sillimmasertoqarsinnaavoq taamatut ukioqalertigani sillimmasiutaasimasunut ilassutaasumik siusinnerusukkut isumaqatigiissutaasumi tunniussinissamut piffissaliussat atorlugit siusinnerusukkut sillimmasiutigisimasat affai sinnernagit aningaasartaqartumik. Aalajangersakkami anguniagaavoq soraarnerussutisiaqalernissaq sioqqutilaarlugu akiliutit ilanngaatigineqarsinnaasut amerlavallaalinnginnissaat.
Naafferartumik tunniuttakkat aallartinneqarsinnaapput siusinnerpaamik sillimmasersimasup 60-inik ukioqalerneraniit ukiukinnerunissaq Skatterådimit akuerineqarsimanngippat. Taamaattorli isumaqatigiissutigineqarsinnaavoq aningaasat tunniunneqarsinnaasut sillimmasersimasup toqunerani imaluunniit innarluuteqalernerani 60-inik ukioqalersigani. 60-inik ukioqalereersimanissamut killiliinerup immikkullu akuerineqarsinnaanissamut periarfissat assigaat soraarnerussutisiaqalernissamut ingerlaavartumik tunniussisartumik tunniussisartunut malittarisassat atuutereersut.
Tunniussinissamut piffissarititaq sillimmasersimasup 80-ileereernerani kinguartinneqarsinnaanngilaq tassami taamaalisoqarpat naafferartumik sillimmasiineq soraarnerussutisiaqalernissaq siunertaralugu sillimmasiinermut tunngajunnaassammat.
§ 1, nr. 3-mutAllannguut oqaasiliorneranut tunngavoq. Aalajangersakkap assigaa siornatigut § 17 b, imm. 4 aamma 5. Malugeqquneqarporli ukiumi akissarsiviusumi aalajangersagaq illersuutaasoq, tassalu ukiumut akissarsivimmut tunngatillugu akissarsianut ilanngaatit ukiup ilaanut tassunga tunngasut 15 procentimik annerusinnaanngimmata, akileeqataassutinut akiliutinulluunniit tunngasut maanna ilanngunneqarmata katillugu akileqataassutinut akiliutinullu soraarnerussutisiaqalernissamut ingerlaavartumik tunniussisartunut aammalu soraarnerussutisiaqalernissaq siunertaralugu naafferartumik sillimmasiutinut.
Soraarnerussutisiaqalernissaq siunertaralugu naafferartumik sillimmasiutit pilersinneqarsinnaapput imminut sillimmasiutitut aammalu sulisumut aaqqiinertut. Soraarnerussutisiaqalernissaq siunertaralugu sillimmasiineq atorfeqarnermut tunngasuusimappat sulisitsisoq sillimmasiinermut akiliisussaavoq. Sulisitsisup akilertagai sulisup isertitaasa akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni ilanngunneqassanngillat. Tamanna atuuppoq imaassimagaluarpalluunniit sulisitsisup sulisullu akornanni akiliutissat avinneqassasut. Taamatut immikkut isiginnissinnaaneq atuutereerpoq akileeqataassutinut akiliutinullu soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinermut ingerlaavartumik tunniussisartumut atorfeqarnermut tunngatillugu pilersitsisoqarsimatillugu.
Imm. 3-mi immikkut akuersinissamut aalajangersagaq oqitsunngorlugu ingerlanneqartariaqarpoq. Tamanna atuuppoq imaakkaluarpalluunniit kukkuneq ajornanngitsumik pinngitsoorneqarsinnaagaluartoq, imaluunniit 15 procentimik malittarisassamik paasisimasaqannginneq, ilimagineqarsinnaanngippat soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfinni pineqartuni piaaraluni aningaasat unitsinneqartut.
§ 1, nr. 4-mutMaannamutut soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinernit ingerlaavartumik tunniussisartunit tunniussat tigusisup isertitaasa akileraaruteqaataasussat naatsorsornerannut ilanngunneqartassapput, tamatumani ilanngullugit § 17 b, imm. 3 aamma 4 malillugit aningaasanngorlugit tunniuttakkat apeqqutaatinnagu tigusisoq tassaanersoq piginittoq namineq, aapparisaa katissimasaa, tamatumani ilanngullugit aapparisaq avissimasaq, inooqatigisaq, inuuneq naallugu kingornussisussat, qitornarsiat taakkualu inuuneq naallugu kingornussisussaat.
Naafferartumik sillimmasiutinit tunniuttakkat aamma sillimmasersimasup isertitaasa akileraaruteqaataasussat naatsorsornerannut ilanngunneqassapput tunniussat sillimmasersimasorpiamut tunniunneqarpata naafferartumik tunniussisarnissamik isumaqatigiissummi piumasaasut malillugit. Naafferartumik tunniuttakkat tunniunneqarpata sillimmasersimasup aapparisaanut katissimasaanut, tamatumani ilanngullugit aapparisaq avissimasaq, inooqatigisaq inuunerluunniit naallugu kingornussisussat, qitornarsiat taakkualu inuuneq naallugu kingornussisussaat inuit pineqartut tunniuttakkat akileraaruteqaatigisussaavaat.
Tunniuttakkat inunnut siuliini taaneqanngitsunut tunniunneqarpata, aapparisaq avissimasaq salliutitassamik inissisimammat, aamma inuup pineqartup akileraaruteqaatigisussaavai.
Aammattaaq siunnersuutigineqarpoq soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinernit ingerlaavartumik tunniussisartunit imaluunniit soraarnerussutisiaqalernissaq siunertaralugu naafferartumik sillimmasiutaasartut soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfinni imaluunniit inuunermut soraarnerussutisiaqalernissamullu sillimmasiivittut selskabini Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqanngitsuni pilersitaasut akissarsiat akileraarutaasussat ilaattut naatsorsuutigineqassasut. Tamannattaaq atuuppoq aaqqissuussineq sillimmasiinerluunniit allamut tunniunneqarpat imaluunniit §§ 17 b-mi c-milu malittarisassat akerliannik iliortoqarpat. Akissarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni ilanngutassat tassaapput aningaasat iliuuseqarnerup nalaani aaqqissuussinerup atorunnaarnerani tunniunneqarsinnaasimagaluartut, immaqaluunniit akeqanngitsumik isumaqatigiissuteqarnerup assigisaataluunniit nalinga. Aalajangersagarli oqaasiinnartigoortuugallassaaq piviusumik imaqarani Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni taarsiinissamik isumaqatigiissut 21. august 1990-imeersoq kingusinnerpaamik 31. august 1997-imi allanngortitaasoq atuuttillugu.
§ 1, nr. 5-imutAalajangersakkap siusinnerusukkut § 17 c assigaa , taamaattorli erseqqissarneqarluni sulisitsisup akileeqataassutai saneqqunneqarsinnaanngitsut aaqqissuussineq soraarnerussutisiat akileraarutaasarnerat pillugu inatsimmi § 53 a-mut tunngasumik pilersitaasimappat.
§ 1, nr. 6-imutAalajangersakkap assigaa siusinnerusukkut § 17 d-iusimasoq, taamaattorli iluarsiissutigineqarluni aalajangersakkamut maanna ilaalermata inuunermut sillimmasiutit soraarnerussutisiaqalernissamullu sillimmasiutit §§ 17 b-mi c-milu ilaanngitsut.
§ 1, nr. 7-imutSiunnersuutigineqarpoq inummut tassungarpiaq tunngatillugu aningaasat soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinermiit imaluunniit sillimmasiutiniit soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinermiit imaluunniit sillimmasiutinit taamaaqataanut allamut nuunneqarsinnaalissasut. Tamatumani piumasarineqarpoq aaqqissuussineq tamarmi nuunneqassasoq kiisalu nuunneqartut tassaassasut soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfiit aamma inuunermut soraarnerussutisiaqalernissamullu sillimmasiisarfiit Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartut akornanni nuussinerit. Taamatut nuussineq pisinnaappat nuunneqartut aaqqissuussinermiit aaqqissuussinermut allamut tunniussatut akiliutitulluunniit isigineqassanngillat. Taamaalilluni aningaasat nuutat akileraarusiinermik akitsuusiinermilluunniit kinguneqassanngillat imaluunniit ilanngaatissatut atorneqarsinnaanatik.
Taamaalilluni nuussinerit pisinnaapput soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinerit ingerlaavartumik tunniussisartut § 17 b,-miittut akornanni, naafferartumik sillimmasiutinit § 17 c,-miittuniit soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinermut § 17 b,-miittut nuussinerit kiisalu naafferartumik sillimmasiutit naafferartumik sillimmasiummut allamut § 17 c,-miittumut nuunneqartut. Taamaalilluni periarfissaqanngilaq soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinermit ingerlaavartumik tunniussisartumiit naafferartumik sillimmasiisarnermut nuussinissaq.
Nuussineq pisinnaanngilaq nuussineq sioqqullugu aningaasat akileraaruteqaataasussanngorsimappata akitsuusiinermulluunniit ilaalersimappata. Taamaattumik aningaasat nuunneqartussat nuunneqarnerat sioqqullugu inuttaanut tigusassanngortinneqassanngillat.
Ilanngullugu siunnersuutigineqarpoq Skatterådip akuerisinnaassagaa nunani allani sillimmasiinermut aaqqissuussinerniit nuutat soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinernut § 17 b-mut § 17 c-mullu ilaasunut akiliutitut suliarineqassanngitsut.
§ 1, nr. 8-mutSoraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussineq ingerlaavartumik tunniussisartoq imaluunniit soraarnerussutisiaqalernissaq siunertaralugu naafferartumik sillimmasiineq maanaannakkut unitsitaappat aningaasat tunniunneqartut 45 procentiat akiliutigineqaataassaaq. Tamannattaaq atuuppoq aaqqissuussineq sillimmasiinerluunniit allamut tunniunneqarpat, imaluunniit §§ 17 b-mi c-milu malittarisassat akerliannik iliuuseqartoqarpat. Taamaattoqartillugu akiliutissat naatsorsorneqassapput aaqqissuussinerup atorunnaarnerata nalaani tiguneqartussaasimagaluartut tunngavigalugit, immaqaluunniit akiliinani isumaqatigiissutip assigisaataluunniit aningaasatigut nalinga tunngavigalugu. Taamaallaat akiliuteqartitsisoqassaaq aaqqissuussinerit pineqartut soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfinni imaluunniit inuunermut soraarnerussutisiaqalernissamullu selskabini Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartuni pilersinneqarsimappata.
45 procenti akilerneqartussaq akilersinneqassaaq pineqartoq qanorluunniit akissarsiaqarsimagaluarpat, tassalu pineqartup akissarsiai akileraarutitaqartussat miinusimiikkaluarpataluunniit.
Aaqqissuussinerit taamaattut danskit soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfiini imaluunniit soraarnerussutisiaqalernissamut selskabiini pilersinneqarsimappata akiliutit immaqalu ilassutaasumik akileraarutit taamaallaat akilerneqassapput danskit naalagaaffiannut. Tamatumunnga Landskasse taarsiivigineqassaaq Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni taarsiissuteqartarnissamik isumaqatigiissut 21. august 1990-imeersoq kingusinnerpaamik 31. august 1997-imi allanngortinneqartoq aqqutigalugu.
Siunnersuutigineqarportaaq aapparisaq avissimasaq averusersimasarluunniit soraarnerussutisianit ingerlaavartumik tunniuttakkanut naafferartumilluunniit sillimmasiutinut tunngatillugu pisartakkaminut nammineq akileraartartunngussasoq akiliummillu akiliisussaalluni. Kiisalu siunnersuutigineqarpoq pissarsiaminut tunngatillugu salliutitassamik inissiisinnaassasoq akileraarutigineqartussatut akiliutigineqartussatulluunniit isigineqassanngitsumik.
Inuk aaqqissuussinermi piumasaasut unioqqutillugit iliortoq pisussaavoq soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfik imaluunniit inuunermut soraarnerussutisiaqalernissamullu sillimmasiinermut selskabi iliuutsini pillugit piaartumik ilisimatissallugu. Pineqartoq taamatut ilisimatitsinngikkuni § 107, imm. 3, nr. 3 malillugu pineqaatissinneqarsinnaavoq.
§ 1, nr. 9-mutAaqqissuussinermi § 17 b-mi 17-c-miluunniit pineqartumi akiliisussanngortitsineqarpat soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfiup sillimmasiinermulluunniit selskabip naatsorsoriarlugu akiliutissaq tigummiinnassavaa. Akiliut Akileraartarnermut Pisortaqarfimmut akilerneqassaaq kingusinnerpaamik aningaasat sinneruttut piginnittumut tunniunneqarnerat ilutigalugu.
Akiliutip akilerneqarnera ilutigalugu soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfiup imaluunniit sillimmasiinermut selskabip akiliineq pillugu Akileraartarnermut Pisortaqarfik ilisimatissavaa. Nalunaarut pissaaq akiliineq pillugu immersugassap immersorneratigut, taannalu Akileraartarnermut Pisortaqarfimmit suliaassaaq.
A-skattit unerartinneqarnissaannut malittarisassat assigalugit soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfik sillimmasiinermulluunniit selskabi landskassimut akiliisussaassaaq soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfiup sillimmasiinermulluunniit selskabip akiliutit unerartinnissaannut pisussaaffini naammassisimanngippagu, imaluunniit akiliut annikinaarlugu unerartissimappagu.
Kingusinnerusukkut Naalakkersuisut aalajangersassavaat akiliutip Akileraartarnermut Pisortaqarfimmut qanoq akilerneqartarnissaanut malittarisassat ersarinnerusut.
§ 1, nr. 10-mutAalajangersakkakkut Skatterådi periarfissinneqarpoq nakkutigissallugu ilaqutariinni kinguaariit nikinnerat siunertarineqanngikkaluartumik akileraarutitigut iluaqutissarsiffigineqarnersoq. Skatterådip ilaqutariinni kinguaariit nikinnerat akuerinngitsoorsinnaavaa ilimagineqarpat kinguaariit nikkineranni pingaarnerusutut siunertarineqartoq imaluunniit siunertat pingaarnerit ilagigaat akileraarutinut akiliinngitsoornissaq.
Tulliullutik piginnittunngorsinnaasut tassaapput qitornat, qitornaqqiutit kiisalu qatanngutit taakkualu qitornaat qitornaqqiutaallu. Qitornarsiat ilaqutavittut isigineqarput. Tunniussisoq piginnittunngortorlu Kalaallit Nunaanni tamakkiisumik akileraartartuusussaavoq § 1, imm. 1, nr. 1-imi najugaqarnissamik malittarisassat malillugit.
Siunnersuutigineqarpoq inuussutissarsiut ingerlataq ilaqutariit iluanni kingornunneqarsinnaassasoq apeqqutaallunili suliffeqarfiup pigisai nalillit tunniunneqarnersut akileraarutitigut nalingata nalinginnaasumillu niuernermi nalingata akornanni nalilerlugit. Pigisat akileraarutitigut nalingat nalinginnaasumik niuernermi nalingannit appasinnerusimappat kinguaariit nikinnerannut malittarisassat atorneqarnissaannut piumasaavoq akileraarutitigut nalingannik nalilerlugit tunniunneqassasut, taamaalilluni tunniussisoq tunniussinermini akileraarutitigut annaasaqarsimanerminik nalunaarsuisinnaajunnaarsillugu.
Kinguaariit nikinnerata sunniutigissavaa tunniussinermi iluanaarut tunniussisup akileraarutigissanngimmagu. Suliffeqarfiup pigisai nalillit piginnittuulersumut akileraaruserneqartassapput, soorlulusooq tunniussisup pisiarinninnerata nalaani taamatut akilerlugit pisiarineqarsimasut. Akileraarutitigut nalikilliliinerit tunniussisup ingerlassimajunnagai piginnittuulersumit ingerlassimasaatut isigineqassapput. Pigisat nalillit tunniussisup inuuniutiminut atatillugu imaluunniit iluanaarniutigalugit pissarsiarisimappagit pigisat nalillit tunineqarneranni iluanaarutit annaasalluunniit piginnittunngortup suliarisimasai taassuma akileraarusigassanik isertitaasa naatsorsorneranni ilanngunneqassapput imaassimappat iluanaarut annaasarluunniit tunniussisup akissarsianik akileraarusigassanik nalunaarsuinerani ilanngunneqarsinnaasimagaluartut taanna tunisisuusimappat.
Kinguaariit nikinneranni periaasissatut allatut siunnersuutigineqarpoq tunniussisup piginnittunngortullu toqqarsinnaagaat iluanaarutit annaasallu tunniussinermut tunngasut suliffeqarfiit allanut tunniunneqartarnerannut malittarisassat malillugit suliarineqassasut apeqqutaatinnagu pigisat nalillit nalinginnaasumik nioqqutigineqarnerminnit appasinnerusumik naleqarnersut, taamaaqataanik naleqarnersut imaluunniit akileraarusiinermi nalingannit naleqarnerunersut.
Periaatsit taakkua marluk arlaat atorneqarsinnaavoq, tassalu tunniussisup piginnittunngortullu suliffeqarfimmi pigisamit nalilimmiit nalilimmut allamut toqqarsinnaallugu piginnittunngortoq kingornussissanersoq imaluunniit imm. 3-mi periaasissaq atorneqassanersoq, imaluunniit taamaattoqassappat tunniussisoqassanersoq nalinginnaasumik niuernermi akigisat atorlugit.
Piginnittunngortoq piginnittunngorneq sioqqullugu isertitamigut isertitai akileraaruteqaataasussat miinusimiissimappata pineqartup isertitamigut amigaatini suliffeqarfiup kingornatigut tunniunneqarnerani iluanaarutinit ilanngaatigineqarsinnaanngillat.
§ 1, nr. 11-mutSiunnersuutigineqarpoq inuit tamakkiisumik akileraartartussaatitaasut umiarsuarni Dansk Internationalt Skibsregisterimi nalunaarsimasut DIS-mi isertitamikkut katillugu akileraarutitigut apparsaaffigineqartarnerat qumartinneqassasoq, tassami ineriartornerup takutissimammagu aalisariutit fabrikkit, aalisariutit tulaassuisut kalittaatillu aamma Dansk Internationalt Skibsregisterimi ilaalersinnaasut.
Tamanna oqilisaanissamik aalajangersakkami pineqartumi aallaqqaammut siunertaasimanngikkaluarpoq, tassami aalajangersagaq pilersinneqarsimammat qulakkeerumallugu inuit Kalaallit Nunaanni najugaqartut umiarsuarni Royal Arctic Linep usinik angallassissutaani inuttaasinnaanissaat naammaginartumik aningaasatigut iluaqutigalugu, tassami DIS-mi nalunaarsimanerup kinguneranik inuttaasut akissarsisarmata ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit.
Taamaattumik siunnersuutigineqarpoq aalajangersagaq umiarsuarnut Kalaallit Nunaata imartaani angalasunut tunngatillugu taamaallaat atuutilissasoq usinik angallassisunut Kalaallit Nunaata nunallu allat akornanni aalajangersimasumik angallassissutaasunut, tamatumani ilanngullugit umiarsuit usinik angallassissutit umiarsualivimmiit umiarsualivimmut allamut angallassisut oliamillu assartuutit. Pineqartunut siullernut minnerpaamik 1.100 - aappaannullu 450 bruttotonagemik usitutigisut pineqarput. Taamaalilluni aalajangersakkami ilaajuassapput Royal Arctic Linep umiarsuai tamarmik, Kalaallit Nunaanni pilersuisutut angalagaluarunik imaluunniit Atlantikoq ikaarlugu angalagunik taakkuluunniit tamaasa angallafigigaluarpatigit.
Umiarsuarmi inuttaasut Kalaallit Nunaanni tamakkiisumik akileraartussaatitaasut umiarsuarmilu Dansk Internationalt Skibsregisterimi nalunaarsimasumi akissarsisartut aalajangersakkamiittuassapput umiarsuaq kalaallit imartaanni angalasuunngippat.
§ 1, nr. 12-imutSiunnersuutigineqarpoq Akileraartarnermut Pisortaqarfik aalajangiisassasoq suliassani akiliisussaatitaanermut akiliutillu naatsorsorneqarnissaannut tunngasoq § 17 i tunngavigalugu. Aammattaaq siunnersuutigineqarpoq Akileraartarnermut Pisortaqarfiup aalajangiineri suliap inernerissagai pisortaqarfimmut qulliunerusumut ingerlateqqinneqarsinnaanngitsut.
§ 1, nr. 13-imutSiunnersuutigineqarpoq § 17 i malillugu akiliutinit isertitat landskassip, kommunip akileraarfiusup kommunillu agguartassagaat selskabit pillugit akileraarutit § 82, imm. 7-ip, pissuseqataanik.
§ 1, nr. 14-imutErsarissarneqarpoq suliffimmut ingerlataminnut tunngatillugu erniatigut isertitaqartut imaluunniit ernialigassanik atortitsisut kajumissaarneqanngikkaluarlutik ukiut tamaasa akileraarutit nalilerneqarnissaannut tunngatillugu akileraartarnermut pisortanut nalunaarutigisassagaat paasissutissat ernianut akilerneqartunut iluanaarutaasunulluunniit tunngasut kiisalu ukiup qaangiuttup naanerani kontomik piginnittut ataasiakkaat ernialiiffigineqarsimanerat erniallu akiligassanngorsimasut, erniat akilerneqarnissaannut ulluliussaq kiisalu ukiup kingulliup naanerani aningaasat uninngasut akiligassalluunniit. Paasissutissiisussaatitaanermi pineqarputtaaq kontot il.il. ukiup ingerlanerani atorunnaarsitaasimasut.
§ 1, nr. 15-imutSiunnersuutigineqarpoq inuunermut sillimmasernermut soraarnerussutisiaqalernissamullu selskabit pisussaatitaassasut akileraartarnermut pisortat ilisimatissallugit naafferartumik sillimmasiutinut akilutit, taakkunanngaaniit tunniussat il.il. pillugit, soorluttaaq taamaareersoq soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinerni ingerlaavartumik tunniussisartuni.
§ 1, nr. 16-imutSiunnersuutigineqarpoq soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfik imaluunniit sillimmasiinermut selskabi pineqaatissinneqarsinnaassasoq uninngatitsinissamut pisussaaffitsik eqqortissimanngikkunikku imaluunniit akiliutissaq unitsitartik piffissaq eqqorlugu akilersimanngikkunikku, soorluttaaq taamaareersoq A-skattimut unerartsitsisussaanermut tunngatillugu.
§ 1, nr. 17-imutSiunnersuutigineqarpoq akiliutinik akiliisussaatitaasoq pineqaatissinneqarsinnaasoq pineqartup soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfik sillimmasiinermulluunniit selskabi ilisimatissimanngippagu qanoq iliuuseqarsimalluni il.il. aaqqissuussinerup ilanngaatissatigut piumasarisaasa naammassineqarsinnaajunnaarnerannik kinguneqartumik.
§ 2-mutSiunnersuutigineqarpoq inatsit atortuulissasoq 1. januar 2001 aallarnerfigalugu.